”Noin puolitoista vuotta sitten alkoi oma kroppa kyllästyttää siihen malliin, että päätin tehdä asialle jotain. Tuttavilta kuulin kehuja personal trainerin palveluja tarjoavasta Anusta, joka taatusti pistäisi asiat oikealle tolalle. En kuitenkaan ottanut silloin yhteyttä, vaan tsemppasin itsekseni ja tuloksia tuli – neljässä kuukaudessa putosi melkoinen määrä kiloja, melkeinpä rahkan ja kanan voimin. Alkaa muuten tulla korvista ulos sellainen ruokavalio jopa neljässä kuukaudessa… Joten kesän tullen sai sitten hyvällä omallatunnolla herkutella ja jättää liikunta vähemmälle, vähän niin kuin palkita itseään hyvästä saavutuksesta. Kaikki pudotetut kilot tuli takaisin kesän ja syksyn aikana ja koko ajan takaraivossa oli ajatus, että tarvitsen ammattilaisen apua. En pelkästään painonhallintaan vaan myös liikkumiseen ja syömiseen, siihen, että kokonaisuus pysyisi kunnossa. Kevään alussa otin yhteyttä Anuun ja onneksi häneltä liikeni aikaa valmennukseen. Salilla en (ainakaan vielä…) ole käynyt, pelkästään kotona treenaten lihaskuntoa, kahvakuulaa ja juoksua/kävelyä.
Kahden kuukauden jälkeen on tapahtunut aikamoinen muutos kehossa, lihaksia alkaa tulla esiin ja ensimmäistä kertaa elämän aikana tässä hommassa on jotain järkeä. Vapaapäivät tuntuu ansaituilta eikä niistä tule huono omatunto ja tämän kahden kuukauden aikana ei kertaakaan ole käynyt mielessä ajatus, että jättäisin treenin väliin – päinvastoin. En halunnut ruokavaliota, jossa ruoka-aineet punnitaan grammalleen, koska tiesin, että sellainen ei tulevaisuutta ajatellen toimi minulla. Tarkoitus oli kuitenkin elämäntapojen muutos eikä pelkästään pikadieetti ennen kesää. Ruokapäiväkirjan pitäminen oli itselle jo aikamoinen herätys ja ruokavalio-ohjauksen jälkeen ensimmäinen ajatus oli, että miten kukaan voi syödä noin paljon päivän aikana?
Herkkuja ei tee enää mieli ollenkaan niin paljon kuin aiemmin ja jossain takaraivossa on pieni aivosolu, joka sinnikkäästi yrittää tsempata käyttämään niitä parempia valintoja ruuan suhteen. Tai sitten se on se pieni Anu, joka jäi istumaan olkapäälle vaikka yhteiset treenit ja tapaamiset tältä erää loppuivatkin. Vielä kerran tuhannet kiitokset valmennuksesta ja tsempistä! Tavoitteita on edelleen ja niitä kohti mennään koko ajan. Sitten kun ne on saavutettu niin asetetaan uusia ja voi olla, että taas turvaudun koutsin apuun!”